Stalkermusic 05/08

Joint Depression on uransa aikana ehtinyt tuottaa jo erittäin kunnioitettavan määrän musiikkia. Bändillä on useita demoja, omakustanne-debyyttialbumi sekä vuosien historia takanaan kertomassa omaa synkissä sävelissä kulkevaa tarinaansa. Into Something New on Joint Depressionin toinen omakustannealbumi, jossa soivat raskaat alakuloiset kitarariffit ja laulaja-kitaristi Antti Karhu tulkitsee kappaleet puhtaasti laulamalla. Hänen äänensä tuntuukin sopivan vallan mainiosti tällaiseen musiikkiin, jossa ahdistus ja painostava tunnelma ovat ennemminkin sääntö kuin poikkeus.

Into Something New sisältää kymmenen kappaletta, joiden alakuloinen tunnelma sisältää vahvoja vivahteita sekä tunnelmia Katatonian kaltaisien bändien musiikillisesta ilmaisusta. Levy aloitetaan Last Memoryksi nimetyllä kappaleella, joka antaa selkeän kuvan yhtyeen tarjoamasta materiaalista. Kuulijaa kuljetetaan eteenpäin varsin keskitempoisissa rytmeissä, puhtaita kitaroita yhdistellen raskaampiin kitariffeihin. Kaikki kymmenen kappaletta luovat melkoisen hyvän kokonaisuuden, tosin tietynlainen kappaleiden keskenäinen tasaisuus hieman häiritsee välillä. Levyn parhaimmistoon kuitenkin kuuluu ylivoimaisesti nimikkoraita Into Something New sekä levyn loppupäästä löytyvä Implanted.

Joint Depression kuulostaa todella paljon omalta itseltään. Suomesta on vaikea lähteä etsimään täysin samanlaista yhtyettä, joka ainakaan näin tyylikkäästi ja vakuuttavasti onnistuu ilmaisemaa ahdistuksen keskeltä huokuvaa painostavaa ja alakuloista tunnelmaa. Into Something New vakuuttaa kuulijan hyvällä materiaalilla ja kappaleiden mielenkiintoisuudella. Seuraavalta tuotokselta sopiikin odottaa jo melko paljon, katsotaanpa siis millaisin alakuloisuuden sävelin Joint Depression seuraavan kerran musiikkiaan julkaisee.

4/5

Mikko Ojala