Chambers 07/07

Joint Depression, viittaako nimi nyt sitten tiettyjen tuotteiden polttamisesta aiheutuvaan masennukseen vai johonkin muuhun, tätä en voi tietää, mutta kyseisellä nimellä kulkeva bändi Oulun suunnilta on ollut kasassa jo 90-luvun alkupuolelta asti ja julkaissut muutamia tuotoksia tasaiseen tahtiin. Tätä tahtia voi tietysti sanoa verkkaiseksi, mutta bändin hiljaista, masentavaa ja surumielistä musiikkia on tuskin tehty aivan levyllinen viikossa -tahtiin. Itse bändi kuvaa saatekirjeessä musiikkiaan uuden laulajan tulon jälkeen näin: "turpaanvetoa kyynel poskelta vierien". Mitä tuokin sitten tarkoittaa.

Emotionaalinen musiikki, josta löytyvät kaikki elementit täydelliseen masennukseen on Joint Depressionin juttu. "Savage Infinity" on bändin uusin levy ja se sisältää massiiviset 17 kappaletta ahdasmielistä rock-musiikkia, jos tätä nyt suoraan rockiksikaan voi kutsua. Etäisesti Toolia, Musea ja vastaavia muistuttava paketti on hieman raskasta kuunneltavaa, kun kahden ensimmäisen raidan kohdalla puutuminen iskee täydellisesti.

Lähes 70 minuuttinen levy on mahtava eepos, mutta ei sisällä nerokkuutta, jollaista Cult Of Luna, Isis ja Neurosis ovat levyilleen kyenneet taltioimaan. "Savage Infinity" on melankolista rock/pop musiikkia sellaisen ystäville, ei mitään kenellekään muulle.

Markus Veijalainen